Mearrasámegiela suopmana guorahallan

Raporta Marit B. Henriksenis, Humanistalaš fakultehta, Romssa universitehta
Áššenr. 200601873-32

Ekonomalaš doarjja

Prošeavtta birra
Áigodagas 1999-2002 dahken fonologalaš guorahallamiid Liidnavuona mearrasámegiela suopmanis (Álaheaivuonas). Dáid guorahallamiid bohtosiid lean čilgen váldofágadutkamušas “Liidnavuona suopmana fonologiija. Mearrasámegiela fonologalaš guorahallan.”, man vuođul čađahin váldofágaeksámena 28.05.2002.

Mun bargagohten doavttirgrádaprošeavttain 2004, ja plána lea geargat prošeavttain 2008. Doavttirgrádaprošeavttas joatkkán mearrasámegiela suopmana guorahallamiin. Váldofágabarggus guorahallen mearrasámegiela ovtta Álaheaivuona gilis, namalassii Liidnavuonas. Doavttirgrádaprošeavttas lean viiddidan guorahallama geográfalaččat, nu ahte válddán fárrui maiddái eará Álaheaivuona giliid. Mun lean čoaggán jietnamateriála sihke Álaheaivuona guovllus ja Ráhkkerávjju/Riehppovuona guovllus.

Prošeakta lea vuosttažettiin synkronalaš fonologalaš guorahallan, man ulbmilin lea háhkat nu ollu dieđuid go vejolaš suopmana fonologalaš vuogádagas (fonemarádju ja fonemadistribu-šuvdna). Dasa lassin lea ulbmilin geahčadit suopmana dialektologalaš perspektiivvas.

Lean válljen guokte váldo lahkonanvuogi mai háliidan deattuhit:

  • fonehtalaš/fonologalaš lahkonanvuohki, mas earenoamážit háliidan guorahallat suopmana kvantitatiivvalaš beliid. Kvantitatiivvalaš guorahallamis deattuhan fonotáktalaš posišuvnnaid K1, V1 ja K2, ja earenoamážit sámegiela/mearrasámegiela allegro/largo-vuogádaga.
  • Dialektologalaš lahkonanvuohki, mas guorahalan lea go systemáhtalašvuohta suopmana fonologalaš variašuvnnas.

Giđđat 2006 ohcen strategiijaruđa Sámi dutkamiid guovddážis, go áigon fitnat lasi jeara-hallanmátkkiin ja áigon vel fitnat Helssega universitehtas ja suoma riikkaarkiivvas. Mun ožžon strategiijaruđa kr. 22300. Mátkkit lea čađahuvvon čuovvovaččat:

Jearahallanmátkkit:
Árračavčča 2006 (vahku 33) fitnen jearahallanmátkkis Sievjjus ja Ráhkkerávjjus. Fitnen moatti mearrasámegiela informántta luhtte ja čađahin jearahallamiid. Dasto fitnen nuppi jearahallanmátkkis Gámavuonas ja Liidnavuonas (vahku 34), mas dahken lasi jearahallamiid ovddeš informánttaiguin.

Helssegis:
Golggotmánus (vahku 42) fitnen Helssegis. Dalle fitnen Helssega universitehtas, Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddážis (KOTUS) ja Riikkaarkiivvas (Kansallisarkisto). Váldoulbmilin dáinna mátkkiin lei fitnat Riikkaarkiivvas, ja guorahallat osiid dan materiálas maid ovddeš sámegiela dutkit leat čohkken mearrasámegiela birra, ja eará dutkanfáttáid birra.

Mu prošektii lei hui dehálaš čađahit dáid mátkkiid, ja lean hui giitevaš go Sámi dutkamiid guovddás juolludii munnje mátkeruđaid.

Marit B. Henriksen

This entry was posted in PhD and tagged , , , . Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>