Ovttastuvvon Optihkka
Ovttastuvvon optihkka (OO) leat systemat, gos iešguđetlágan optihkalaš komponeanttat leat ovttastahttán fotonihkalaš goallustinkoartaide unna silisiumboaluin dahje -skearruin. Čuovgabárruláidesteaddjit leat váldosktruktuvrrat mat láidejit ja jođihit čuovgasignálat. OO systemat sáhttet geavahit ollu optihkalaš komponeanttat, ovdamearkka dihte čuovgafiltarat, interferometerat ja resonatorat, ja dáid dihte OO systemain leat ollu geavahanviidodagat dovddanin ja elektronihkálas gulahallansysteman. Dán systemain leat ollu vuoittut rehkenastinleavttu ja energiijageavaheami ovddas, ja leat hui ávkkálaš teknologiijat.
Mii ovdánahttit OO systemat “super-čuokkisčoahkku” mikroskopiija geavahanviidodaga ovddas, ovdamearkka dihte váldit govaid unna seallaide, ovdamearkka dihte seallat mat leat olmbuin dahje elliin eret, dahje baktearain eret. Mii bargat hui unna systemaiguin, ja mii geahččalit buhttet dábálaš stuorra ja divrras mikroskopiija systemaid.
Optihkalaš nanoskopiija
Fluoreseansamikroskopiija lea hui dehálaš tehknikka biologiija ja dálkkaslaš dutkamuša ovddas. Fluoreseansemikroskopiija geavahit fluoreseansa-dovddaniid vai merket unna struktuvrraid seallain, omd. seallaváimmus dahje seallacuozza. Mii sáhttit oaidnit dán unna struktuvrraid hui bures fluoreseansa-dovddaniiguin. Muhto, čuovga-bárruguhkkodat ráddje čuokkisčoahkku, ja de buoremus čuokkisčoahkku lea dábálaččat sullii 200-300 nanomehtera (nm). Dát orru hui unni, muhto máŋga struktuvrra sealla siste leat ain unnit.
Ođđa govven- dahje mikroskopiija-tehknikat ovdánahttuvvojedje 2000-logu álggos, ja ulbmil lei ahte ráhkadit govaid buriin čuokkisčoahkuin. Dán dutkansuorggi namma lea “super-čuokkisčoahkku” optihkalaš mikroskopiija, dahje “nanoskopiija”. Nanoskopiija tehnikat geavahit iešguđetlágan vugiid vai geahččat unna struktuvrraid seallain. Ovdamearkka dihte mii sáhttit geavahit fluoreseansa-dovddaniid mat šleađgot hui jođanit, dahje njunuš algoritmmat vai lađastallat govaid.
Romssas, mii geavahit áigeguovdilis optihkalaš nanoskopat vai vástidit dehálaš jearaldagat ja fáttáid biologiija ja dálkkaslaš dutkamušii. Mii maiddái ovdánahttit ođđa reaidduid vai buorádahttit vugiid mat gávdnot, ja maiddái ráhkadit áibbas ođđa vugiid.